Mulla on ollut vuosia blogi, mutta jostain syystä en nyt vain osaa kirjoittaa sinne enää. Siitä on tullut aikas suosittu ja lukijoissa on monia tuttujakin. Jotenkin kirjoittamiseen on tullut hirveä kynnys. Pelkään kai tuomiota, nauramista, haukkumisia ja säälimistä. Vaikkei se olisi julkista, en kestä ajatustakaan siitä, että ystäväni lukee teksiä ja säälii minua. Vihamiehetkin on helpompia kestää kun läheiset ystävät. Hävettää miten ole päästänyt ennen niin syvällisen ja raadollisenkin blogin täysin pinnalliseksi liipa laapaksi. Etenkään kun en edes yritä kirjoittaa oikeista asioista. Ajattelen liikaa lukijoita ja mahdollisia kommentteja tai ajatuksia. Tahtoisin niin palata sinne alkuvuosiin missä kirjoitin lähes nimettömänä vähäiselle ihmismäärälle, ilman kommenttikenttiä tai vieraskirjoja. Aikaan jolloin en tiennyt kuka minua lukee vai lukeeko kukaan. Aikaan jollon blogeja ei ollut eikä tarvinnut tehdä miten muut tekee.

Olkoon tämä nyt ainenkin hetken aikaa se paikka mihin kirjoitan vanhaan päiväkirjatyyliin. Jospa tänne saisi aikaan jotain mitä voisi kutsua päiväkirjaksi ja minkä voisi tulostaa vanhojen käsinkirjoitettujen päiväkirjojen joukkoon.