Aloitin jälleen kirjoittamaan perinteistä paperipäiväkirjaa, saas nähdä kauanko tällä kertaa jaksan. Tosin lupasin itselleni ettei tarvitse kirjoittaa joka päivä jos ei kerta kaikkiaan tapahdu mitään. Lupasin myös kirjoittaa enemmän tuntemuksia tavallisten tapahtumien lisäksi. Jotain mitä haluan lukea vuosien päästä.

Olen jotenkin ihan hämilläni näiden blogieni kanssa. En tiedä mihin kirjoittaa mitä ja lopulta en kirjoita mihinkään mitään. Ennen oli niin helppoa kun oli vain yksi blogi mihin kirjoitti kaikkea, tosin ei sekään toiminut kun sinne tuli pelkästään kissajuttuja. Sellainen tyhjänpäivänen hölynpöly ja mielipiteiden jako puuttuu nyt kaikkialta. Tuntuu, että pitää olla jotain todella tärkeää jos aion kirjoittaa tänne, kissablogiin pitää taas kirjoittaa kissajuttuja. Ärsyttävää. Pitäisi ehkä madaltaa kynnystä kirjoittaa tänne ja muutenkin vähän laajentaa tätä... Jos vaikka joskus kommentoisin tällä nimellä jonnekin tai antaisin luvan linkittää tämän blogin... Linkitä siis minut vapaasti, lähdetään sillä liikkeelle.

****

Olen viime päivät istunut kotona, en ole käynyt roskakatosta pidemmällä. Ei ole penniäkään rahaa niin mitä sitä mihinkään lähtisi. Onneksi huomenna pitäisi tulla rahaa. Torstaina pitääkin mennä ostoksille, tuntuu, että ihan kaikki on lopussa. Toisaalta kun istuu kotona koneella koko päivän on saanut aikaiseksi vaikka mitä Lontoon reissua ajatellen. Liekö olen muistanut täällä mainita, olen lähdössä vkloppu reissuun Lontooseen syyskuun alussa. Siskon kanssa... Vaikka onkin niin ihana suunnitella lomaa ja kaikkia paikkoja mihin mennä ja mitä saan siskolle näyttää niin kiukuttaa kun sisko ei tunnu ymmärtävän millaisen työn teen. Hän ei ole sormeaan nostanut koko matkan eteen, minä varasin jopa meille hotellin hänen kortilla. Okey, sisko ei osaa englantia ehkä tarpeeksi hyvin tuollaseen, mutta olisi edes kiitollinen! Olisi edes kiinnostunut! Ehkä sitten lomalla tai sen jälkeen... Tosin ei se lohduta nyt.

Muutenkin hieman huolestuttaa koko reissu. Kaikkien nähtävyyksien kiertely kysyy kestävyyttä jaloilta ja selältä. Jostain pirun syystä (ylipaino?) jalkapohjani kipeytyy tosi nopeasti, kävin lääkärissäkin, mutta ei tuo suurempia syitä osannut sanoa. Varsinainen käveleminen ei siis ole ongelma, kykenen kävelemään loputtomasti jos vain vauhti on hidas, mutta nuo pirun jalkapohjat. Pitää käydä katselemassa uusia kenkiä, josko se helpottaisi. Ja soittaa sossuun ja kysyä kustantaisivatko he minulle teetetyt pohjalliset lääkärin suosituksesta. Laihtua kai pitäisi, mutta helpommin sanottu kun tehty, eikä tässä nyt syyskuun alkuun kauheasti laihduta. Ja jos selkä pamahtaa kipeäksi kesken reissua niin sitten en liiku metriäkään mihinkään! On se onneksi ollut koko talven ok, mutta välillä tuntuu hieman oireilua. Kiukuttaa koko elämä.